Animoitu navigaatio päällä

  • D4.Kaksikäyttö ja yhteskuntavastuu

    • Kaksikäyttö ja tutkimuksen yhteiskuntavastuu


      Tutkimuksen yhteiskunnallinen vastuu on laaja alue eikä sitä yksityiskohtaisesti käsitellä Hyvän tieteellisen käytännön ohjeissa. Sekä eurooppalainen ohjeisto että TENKin HTK-ohje korostavat kuitenkin tiedeyhteisön ja tutkijoiden vastuuta "tutkimuksen laajakantoisista vaikutuksista".

      Vastuu tulee yhä selkeämmin esille, kun pohditaan miten monin eri tavoin tutkimustietoa hyödynnetään tai se voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun. Tutkimustieto voi olla tärkeä väline perustella ja oikeuttaa yhteiskunnallisia päätöksiä, tai tutkimus voi tarjota hyviä perusteita yhteiskunnalliselle kritiikille ja vaihtoehtojen esittämiselle. Usein tutkimustietoa käytetään hyödyksi myös laajemmin kansalaiskeskustelun ja yksittäisten ihmisten näkemysten perustana. Väärä tutkimustieto voi pahimmillaan johtaa harhaan ja aiheuttaa laajoja yhteiskunnallisia haittoja.

      Erityisen haasteen tästä näkökulmasta tuottaa niin sanottu kaksikäyttöongelma: monia tutkimustuloksia ja tekniikoita voidaan käyttää sekä hyödyllisiin että erittäin haitallisiin tarkoituksiin. Esimerkkejä tällaisesta tutkimuksesta on useita. Vastuullinen tiede-artikkelissaan THL:n erityisasiantuntija Susanna Sissonen mainitsee muun muassa

      1900-luvun alussa yli 50 miljoonaa ihmistä tappaneen espanjantautiviruksen henkiinherättämistä laboratoriossa ja polioviruksen kemiallista synteesiä. Joskus yllättäviä tutkimustuloksia syntyy ennalta-arvaamatta. 2000-luvun alussa australialainen tutkimusryhmä yritti kehittää hiirirokkoviruksen avulla ehkäisyrokotetta hiirille. Yllättäen viruksen taudinaiheuttajakyky kasvoi ja virus tappoi suurimman osan myös virusta vastaan rokotetuista hiiristä. Koska hiirirokkovirus on läheistä sukua isorokkovirukselle, synnytti tapaus keskustelua tieteen avoimuudesta ja siitä, onko eettisesti oikein julkaista tutkimustuloksia, joita voitaisiin käyttää väärin.

      Kaksikäytön ongelma voi nousta esiin myös yhteiskuntatieteellisessä tai humanistisessa tutkimuksessa, jos tutkimustietoa voidaan käyttää esimerkiksi tiettyjen väestöryhmien "mustamaalamiseen" tai marginalisoimiseen. Yhteiskunnallisesti herkissä aiheissa tutkija joutuukin hakemaan eettistä tasapainoa sen suhteen, miten säilyttää tutkimuksen kriittinen vapaus ja vastuu kertoa myös herkistä ja vastakkainasettelua herättävistä aiheista mutta  tehdä se niin ettei se johda epäoikeudenmukaisiin seurauksiin joillekin väestöryhmille.

      Myös avoimen tieteen vaatimukset voivat lisätä kaksikäyttöön liittyviä riskejä tai avoimen tieteen vaatimuksia voidaan käyttää myös pahantahtoisiin tarkoituksiin. Tutkimusyhteisön ja tutkijoiden on siksi tärkeää tunnistaa tutkimukseen liittyvät riskit jo suunnitteluvaiheessa. Helsingin yliopistossa tutkimuksen kaksikäyttöön liittyvistä kysymyksistä voi pyytää lausunnon luonnontieteiden, bio- ja ympäristötieteiden ja tekniikan tutkimuksen tutkimuseettiseltä toimikunnalta.

      D4.1. The Magic Key

      D4.2. Should Scientific Research Be Censored?