Research Ethics – Open Learning

A3. Hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimusetiikka Suomessa

Tällä kurssilla hyviä tieteellisiä menettelytapoja sekä hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa on tarkasteltu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeen avulla. TENKin HTK-ohje on osa tiedeyhteisön eettistä itsesääntelyä ja sitä sovelletaan ohjeeseen sitoutuneissa organisaatioissa kaikkeen tieteelliseen, taiteelliseen ja muuhun tutkimustoimintaan ja TKI-hankkeisiin sekä näiden elinkaaren aikaisiin toimintoihin. Ohjeeseen ovat Suomessa sitoutuneet kaikki yliopistot ja muut tutkimuslaitokset. Ohjeen uusin versio ilmestyi vuoden 2023 alussa ja kurssin viittaukset on tehty tähän uuteen versioon.

TENK on täydentänyt hyvän tieteellisen käytännön ohjetta suosituksilla ja oppailla. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkijan ansioluettelomalli ja suositus tekijyydestä sopimiseksi. Kansainvälisiä tutkimuseettisiä ohjeistuksia ovat esimerkiksi EU-rahoitusta saaneita projekteja sitova The European Code of Conduct for Research Integrity, suomalaisia COPE-jäseniä sitova Code of Conduct and Best Practice Guidelines for Journal Editors ja lääketieteellisiä julkaisuja koskeva niin kutsuttu Vancouver-ohje. Tällä kurssilla näitä muita ohjeita esitellään niitä koskevissa kohdissa.

HTK-ohje on linjauksiltaan sopusoinnussa kansainvälisten ohjeistusten kanssa, mutta se sisältää lisäksi ohjeet Suomessa noudatettavasta HTK-loukkausten määrittelystä ja loukkausepäilyjen käsittelystä. Kansainväliset ohjeistukset eivät sido tieteenharjoittajia ja tiedettä tukevia tahoja Suomessa samalla tavalla kuin HTK-ohje.

Joillakin aloilla on Suomessa omia tutkimuseettisiä toimielimiä, kuten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE), valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (Tukija) ja biotekniikan neuvottelukunta (BTNK). Näiden toimielinten hyväksymät normistot antavat yksityiskohtaisempia ammattieettisiä ohjeita esimerkiksi tutkijan ja tutkimuksen kohteen välisestä suhteesta. 

Sairaaloiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteydessä toimii lisäksi alueellisia, tieteenala- tai organisaatiokohtaisia tutkimuseettisiä toimikuntia. Niiden tehtävänä on tutkimuseettinen ennakkoarviointi, jossa tutkimusasetelma arvioidaan yleisten ja tieteenalakohtaisten eettisten periaatteiden näkökulmasta ennen tutkimuksen käynnistämistä. Arvioinnissa punnitaan tutkimukseen osallistumisesta tutkittaville, heidän läheisilleen tai tutkijalle itselleen mahdollisesti koituvia haittoja ja vahinkoja suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon. Tutkimusten eettistä ennakkoarviointia käsitellään tarkemmin kurssin osiossa B2. Aineistonkeruu.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa 2023

Perusperiaatteet 

Hyvän tieteellisen käytännön (engl. research integrity) perusperiaatteita ovat eurooppalaisen tutkimuseettisen ohjeistuksen mukaan luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto (Kuva 1 edellisessä osiossa). 

Hyvä tieteellinen käytäntö koostuu menettelytavoista (engl. good research practices), joilla huolehditaan hyvän tieteellisen käytännön toteutumisesta tieteellisen toiminnan koko elinkaaren ajan. Hyvät tieteelliset menettelytavat ovat siten myös osa tiede- ja tutkimusyhteisöön kuuluvien organisaatioiden laatujärjestelmää. Niiden noudattamatta jättäminen voi vakavimmillaan johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyyn ja HTK-prosessiin. 

Hyvät tieteelliset menettelytavat

Hyvät tieteelliset menettelytavat voidaan tutkimusetiikan eurooppalaista ohjeistusta mukaillen liittää kahdeksaan tieteellisen toiminnan alueeseen, jotka ovat 1) toimintaympäristö, 2) koulutus, ohjaus ja mentorointi, 3) tieteellisen työn tekeminen, 4) eettisyys ja ennakointi, 5) tutkimusaineistojen käsittely ja hallinta, 6) yhteistyö, 7) tekijyys, julkaiseminen ja viestintä sekä 8) asiantuntija- ja arviointitehtävät. Tällä kurssilla hyvät tieteelliset menettelytavat on esitelty kunkin osion alussa.

Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta

Yleiskuvaus, vakavuusasteen arviointi ja HTK-loukkaus

Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta rikkoo hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita sekä vahingoittaa tieteellisen toiminnan laatua, uskottavuutta, tekijyyttä tai yhteistyötä. Toiminta voi myös olla lainvastaista, jolloin siihen liittyviä tekoja käsitellään HTK-prosessin lisäksi erillisissä viranomaismenettelyissä tai oikeusprosesseissa. Sen sijaan tieteellisiin teorioihin, menetelmiin tai tulosten tulkintoihin liittyvät näkemyserot tai erimielisyydet ovat osa tieteellistä keskustelua, eivätkä ne yleensä ole hyvän tieteellisen käytännön vastaisia. 

HTK-loukkauksena pidetään:

• tahallista vakavaa hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa tai 
  
• toimintaa, jossa huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä on vakavasti laiminlyöty hyvää tieteellistä käytäntöä, vaikka sitä olisi ollut mahdollisuus noudattaa, tai
  
• tietämättömyydestä johtuvaa vakavaa hyvän tieteellisen käytännön laiminlyöntiä, joka on seurausta siitä, että asioista ei ole otettu selvää, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. 

Hyvän tieteellisen käytännön vastaisen toiminnan tai laiminlyönnin vakavuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tieteenalan erityispiirteet. Arvioinnissa punnittavia seikkoja ovat esimerkiksi toiminnan laajuus, toistuvuus, tieteellinen merkitys ja haitallisuus.

Suomessa hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta jaetaan kahteen muotoon, jotka ovat vilppi tieteellisessä toiminnassa ja piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Ne voivat ilmetä millä tahansa tieteellisen toiminnan alueella ja missä tahansa tieteellisen toiminnan vaiheessa. Kurssin osoissa on nostettu esiin kuhunkin vaiheeseen liittyviä hyvän tieteellisen käytännön vastaisia toimintoja.

Kurssilla hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa kuvataan ohjeen määritelmien ja esimerkkien avulla. Esimerkit eivät kuitenkaan kata kaikkea hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa. Arviointiin siitä, onko kyseessä hyvän tieteellisen käytännön loukkaus vai ei, vaikuttavat tapauskohtaiset seikat. Siksi HTK-loukkauksiksi tulkittavia tekoja on mahdotonta luetella yksityiskohtaisesti ja yksiselitteisesti.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelyprosessi eli HTK-prosessi

 

TENK:n video tiedevilpin tutkinnasta Suomessa

Prosessin vaiheet 

HTK-prosessin toteuttaa se HTK-ohjeeseen sitoutunut organisaatio, jossa epäilyn alainen toiminta on meneillään tai tapahtunut. HTK-prosessi on kolmivaiheinen: 1) kirjallinen ilmoitus ja vireillepano, 2) esiselvitys ja 3) varsinainen tutkinta (Kuva 3). Organisaation johtaja (Helsingin yliopistossa kansleri) toimittaa tiedon epäilyilmoituksesta ja prosessin eri vaiheisiin liittyvistä päätöksistä sekä prosessin osapuolille että Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle (TENK). Jos HTK-prosessi joudutaan perustellusta syystä keskeyttämään, myös siitä on ilmoitettava TENKille. Kaikki asiassa tehtävät päätökset lähetetään tiedoksi myös HTK-prosessin toteuttavan organisaation tutkimusetiikan tukihenkilöille. 

Tutkimusetiikan tukihenkilöt

Tukihenkilöt antavat luottamuksellista neuvontaa, miten edetä tutkimuseettisten ongelmien ja hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausepäilyjen selvittämiseksi. Tukihenkilöt ovat kaikkien yliopistolaisten käytettävissä, vaikka he edustavatkin eri kampuksia ja eri tieteenaloja.

Keskustelu tukihenkilön kanssa on ehdottoman luottamuksellista. Häneltä voi kysyä neuvoa, jos esimerkiksi epäilee hyvän tieteellisen käytännön loukkausta tai jos on joutunut itse epäilyn kohteeksi.

Tukihenkilö tuntee TENKin valvoman hyvän tieteellisen käytännön (HTK) tutkintaprosessin ja voi esimerkiksi avustaa loukkausilmoituksen laatimisessa. Hän ei kuitenkaan toimi asianajajana vaan on neutraali neuvonantaja, joka tarvittaessa neuvoo kiistatilanteen kumpaakin osapuolta. Tukihenkilö ei itse osallistu HTK-prosessiin. Hän ei myöskään ota kantaa, onko vilppiä tapahtunut. Tämä päätös kuuluu HTK-prosessin mukaan organisaation ylimmälle johdolle.

Helsingin yliopiston tukihenkilöt ovat: Heikki Järvinen ja Noora Pyyry (Kumpulan kampus), Katarina Pelin (Viikin ja Meilahden kampukset), Helena Korpelainen (Viikki), Maria Fredriksson-Ahomaa (Viikki), Petri Ylikoski (Keskustakampus) ja Salla Kurhila (Keskustakampus).

• Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset tukihenkilötoiminnalle (PDF)

A3. Monivalintakysymykset - Tutkimusetiikka Suomessa