Research Ethics – Open Learning

 Tieteellinen vilppi

Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Hyvä tieteellinen käytäntö 2023

Tieteellisen työn tekeminen

Suunnitellaan, toteutetaan ja dokumentoidaan tieteellinen toiminta huolellisesti ja mahdollisuuksien mukaan avoimen tieteen periaatteita noudattaen. Otetaan suunnittelussa huomioon aiempi tutkimustieto. Haetaan rahoitusta tieteelliseen toimintaan totuudenmukaisesti ja käytetään toimintaan osoitettuja varoja sovitusti.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan määritelmä tieteellisestä vilpistä:

Vilppi tieteellisessä toiminnassa vääristää tutkittua tietoa ja harhauttaa tiede- ja tutkimusyhteisöä, päätöksentekijöitä tai yleisöä. Lisäksi se heikentää tieteellisen työn, sen tulosten tai tuotosten arvoa ja tieteen arvostusta sekä aiheuttaa haittaa muille tieteellisen työn tekijöille ja tutkittaville. 

Tässä osiossa tarkastellaan erityisesti seuraavia vilpin muotoja:

Sepittämisellä tarkoitetaan tekaistujen havaintojen, aineistojen tai tulosten esittämistä. Esimerkiksi tieteellisessä raportissa esitettyjä havaintoja ei tällöin ole tehty raportissa kuvatulla tavalla tai menetelmillä. 

Vääristelyä on perusteeton tutkimustiedon muuntelu. Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä voi ilmetä esimerkiksi julkaisussa, julkaistavaksi tarkoitetussa käsikirjoituksessa, oppimateriaalissa tai rahoitushakemuksessa. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen. 

Sepittäminen ja vääristely

C1. Luentoteksti

C1. Luentomoniste

C1. Monivalintakysymykset - Tieteellinen vilppi

C1.1. Case Study - Colleague "X"

C1.2. Case Study - Potential Misconduct and Peer-Review

C1.3. Case Study - An unsuccessful grant application

C1. Valinnainen reflektioharjoitus - Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset

Lisämateriaalia:

• Faneli (2009): How Many Scientists Fabricate and Falsify Research? A Systematic Review and Meta-Analysis of Survey Data. PLoS ONE4(5):e5738
• Fang etl. al. (2012) Misconduct accounts for the majority of retracted scientific publications, PNAS
• Wicherts Jelte M. et. al. (2016): Degrees of Freedom in Planning, Running, Analyzing, and Reporting Psychological Studies: A Checklist to Avoid p-Hacking. Frontiers in Psychology, 7:16.  Artikkeli siitä, miten tutkimusvilppiä voi välttää. Kirjoitettu psykologian näkökulmasta, mutta sisältö yleispätevää kaikille, jotka keräävät ja analysoivat erityisesti ihmisiltä kerättyjä aineistoja.